Muutama päivä sitten (23.8) silmiin sattui uutinen ”Väkivaltaa, toistuvia rattijuopumuksia, jopa vankeutta – tutkimusryhmä penkoi yritysjohtajien taustoja ja kävi ilmi, että useilla on rikostuomioita”, joka herätti mielenkiintoni. Uutisessa kerrottiin Oulun yliopiston laskentatoimen professori Juha-Pekka Kallungin vetämästä laajasta yritysjohtajiin kohdistuvasta tutkimushankkeesta.
Vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa tarkasteltiin niin suomalaisia kuin ruotsalaisiakin yritysjohtajia. Tutkimus osoittaa, että yritysten johtajilla on taustallaan paljon rikostuomioita ja henkilökohtaisia maksuhäiriöitä. Pörssiyhtiöistä joka kolmannella johtajalla oli henkilökohtainen rikostuomio. Rikostaustaa ei löydy pelkästään yhtiön toimitusjohtajilta vaan myös muilta vastuuhenkilöiltä kuten hallitusten jäseniltä ja tilintarkastajilta. Alkuaan tutkimuksen tulos voi kuulostaa yllättävältä ja jopa pelottavalta mutta lähemmin tarkasteltuna ei mielestäni kuitenkaan niin erikoiselta. Perinteisesti menestyviltä yritysjohtajilta on jopa edellytetty tietynlaista narsismia ja häikäilemättömyyttä, mitkä luonteenpiirteet ovat voineet johtaa myös yksityiselämän töppäyksiin ja ylilyönteihin. Kyseisten luonteenpiirteiden omaavilla yritysjohtajilla on myös helpompi ottaa riskejä niin yritys- kuin yksityiselämässäkin, tähän viittaa myös tehty tutkimuskin.
Tämän jutun kannalta mielenkiintoisinta antia Yle:n uutisessa oli Kallungin toteamus siitä, että ”jos johtajilla on rikostaustaa, yritys pärjää huonommin”. Kallunki jatkaa ”näiden yritysten kannattavuus on heikompi, ne tekevät huonompia yrityskauppoja, konkurssiriski on suurempi, sisäpiirikaupankäynti on aggressiivisempaa ja se voi lähestyä jopa laittoman rajaa.” Mikäli näin todella on niin tämä on jo paljon huolestuttavampaa, kuin yksittäisten yritysjohtajien rikostuomiot sinänsä. Kallunki toteaa vielä, että ”johtajan rikollinen tausta on yrityksen kannalta myös mainehaitta”.
Olen kirjoittanut brändeihin liittyvän yleisen, pienen 6 –osaisen juttusarjan otsikolla ” Kysymyksiä ja ajatuksia Brändistä – lyhyt oppimäärä”. Juttusarjan ensimmäinen osa on jo julkaistu tällä blogisivulla ja seuraava tulee ensi viikolla. Juttusarjan kahdessa osassa tullaan pintapuolisesti käsittelemään niitä ulkoisia ja sisäisiä osia ja elementtejä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa suoraan brändiin. Itse erotan yritysbrändin, tuotebrändin ja palvelubrändin toisistaan. Kallungin mainitsema maine-, eli imagohaitta kohdistuu mielestäni ennen kaikkea yritysbrändiin, eikä niinkään tuote-/palvelubrändeihin edellyttäen, että ne ovat oikealla tavalla eriytetty toisistaan. Tosin palvelubrändin eriyttäminen yritysbrändistä on haasteellisempaan kuin tuotebrändin, mutta ei mahdotonta.
Mainitsemistani, erityisesti yritysbrändiin suoraan tai välillisesti vaikuttavista sisäisistä elementeistä tärkeimmät ovat yrityksen omistajat, johto ja työntekijät. Henkilökohtaisesti pidän niitä yrityksiä äärimmäisen rohkeina, jotka rakentavat yritysbrändiin olennaisena osana kuuluvaa imagokuvaansa joltakin osin työntekijöidensä varaan. Työntekijöiden varaan rakennettu yritysimago on luonteeltaan pääsääntöisesti niin yltiöpositiivista, että sen on käytännössä mahdotonta toteutua. Kuten brändiä käsittelevän juttusarjan ensimmäisessä osassa totesin niin brändin keskeisempiin osiin kuuluu lupaus jostakin. Mikäli tämä lupaus liittyy jollakin tavalla esimerkiksi henkilökuntaan, kuten esim. iloon palvella niin se tulee 100 %:lla varmuudella jossakin vaiheessa rikotuksi. Meille kaikille vaan sattuu niitä huonoja päiviä. Tässä tapauksessa rikottu lupaus liittyy myös suoraan toiseen brändin tärkeään elementtiin, eli asiakaskokemukseen. Huono asiakaskokemus voi olla paljon kohtalokkaampaa yrityksen kannalta kuin yksittäinen petetty lupaus. Petetyllä lupauksella on kuitenkin omat kerrannais- ja heijastusvaikutuksensa.
Sisäisistä brändiin vaikuttavista elementeistä yrityksen omistajien ja johdon suhde, etenkin jos ne ovat eriytyneet toisistaan, on mitä mielenkiintoisin ja kompleksisin. Yrityksen, ellei esim. yhtiöjärjestyksessä toisin mainita tärkein ja oikeastaan ainut tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Tämä lakimääräinen tehtävä voi osaltaan selittää myös sen, miksi yritysjohtajiksi valikoituu paljon sellaisia henkilöitä, joilla on narsistisia luonteenpiirteitä ja kova riskinottokyky. Toisaalta tämän yrityksen lakimääräisen tehtävän vastapainona on määräys siitä, että yhtiön johdon on kaikissa toimissaan ja päätöksissään toimittava yhtiön edun mukaisesti. Voiton tuottaminen omistajilleen ja yhtiön etu voivat olla ja mielestäni usein ovatkin ristiriidassa keskenään. Yhtiön etu joudutaan usein uhraamaan voiton tuottamisen alttarille. Voittoa haetaan keinoja kaihtamatta. Varsinkin ns. ammattijohtajille tämä vastakkainasettelu voi tuottaa valtavasti paineita, jotka saattavat sitten näkyä niin yritys- kuin yksityiselämän ylilyönteinä.
Vastaus otsikon kysymykseen on mielestäni suhteellisen itsestään selvä. Kyllä, yritysjohtajien rikostuomiot ja muut töppäykset voivat vaikuttaa brändiin, etenkin yritysbrändiin tai tarkemmin sanottuna sen yhteen tärkeään osatekijään, eli imagoon. Mikäli ”töppääjä” on ammattijohtaja niin sen vaikutus imagoon on suhteellisesti pienempi ja lyhytkestoisempi kuin jos ”töpeksijä” olisi esim. karismaattinen yrityksen perustajaosakas, jonka osalta samaistus yhtiöön on huomattavasti suurempi. Ammattijohtajista on myös helpompi päästä eroon. Aina ”töppäilyn” ei tarvitse olla rikos tai muu vakava teko vaan jo hyvin kärkevät ja valtavirrasta poikkeavat kannanotot ja lausutut mielipiteet, vaikka ne olisivat sanottu täysin irrallaan yritystoiminnasta, saattavat aiheuttaa yritykselle imagohaittaa, kuten olemme viime aikoina saaneet todetakin.
Sanottu toimii tietysti myös toisinkin päin. Karismaattisesta yritysjohtajasta, on hän sitten ammattijohtaja tai yrityksen perustajaosakas voi olla yrityksen brändeille korvaamatonta hyötyä. Tämä tehtävä, on se sitten yrityksen brändi-, viestintä- tai jonkun muun osaston vastuulla ei ole helppo, mutta vakavasti brändeihinsä suhtautuva yritys pyrkii valjastamaan johtajiensa parhaat puolet palvelemaan kaikkia yrityksen brändejä, mutta osaa varautua myös ylilyönteihin ja virheisiin. Suomalaiset brändit ja sellaisiksi pyrkivät, ovat ne sitten yritys-, tuote- tai palvelubrändejä tarvitsevat karismaattisia johtajia nyt ja tulevaisuudessakin.
Timo Salonen 2021